Puhujat ja puheenvuorojen kuvaukset

Tutustu johtajaseminaarin puhujiin ja puheenvuoroihin tarkemmin.

Kaari Mattila

Puheenvuoron otsikko: Hyvä tulevaisuus alkaa luottamuksesta: Ihmisoikeuksien turvaaminen kasvatus- ja opetusalalla

Puheenvuoron kuvaus: Miten vahvistamme lasten, nuorten, henkilöstön ja itsemme luottamusta hyvään tulevaisuuteen ja järkeistämme hieman maailmaa? Voiko kaikelle tehdä jotain ja jos voi, minkäkokoisen asiat ovat meidän vastuullamme? Päivän ensimmäisessä puheenvuorossa Kaari Mattila avaa sitä, miten ihmisoikeudet ja demokratia kytkeytyvät arjen päätöksiin kasvatus- ja opetusalalla. Oikeusvaltion kestävyyttä voidaan varmistaa monin keinoin Suomessa ja globaalisti ja tässä työssä kasvatus- ja opetusalan johdolla on oma tärkeä roolinsa.

Puhujasta: Kaari Mattila on pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja valtiotieteiden tohtori. Tällä hetkellä hän toimii demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Hän on työskennellyt johtotehtävissä ja asiantuntijana muun muassa Ihmisoikeusliitossa, Amnestyn Suomen osastossa, ulkoministeriössä ja International Federation for Human Rights -järjestössä. Mattila on käynnistänyt kansallisesti merkittäviä ihmisoikeuskoulutus-ohjelmia esimerkiksi nuorisotyön ja urheilun kentällä. Kansainvälisesti hän on muun muassa neuvotellut lapsen oikeuksista YK:ssa ja vaikuttanut vangittujen ihmisoikeuspuolustajien vapauttamiseksi. Kaarin ydinviesti kiteytyy siihen, että kasvatus- ja opetusalan ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvän osaamisen vahvistaminen edistää lasten ja nuorten oikeuksia sekä voimistaa luottamusta tulevaisuuteen.

Christian Perheentupa

Puheenvuoron otsikko: Kasvatus osana kokonaisturvallisuutta – miten rakennamme kriisinkestävää sukupolvea?

Puheenvuoron kuvaus: Mikä on kasvatuksen ja opetuksen rooli kokonaisturvallisuuden rakentamisessa? Muuttuvan turvallisuusympäristön teemat - kuten hybridivaikuttaminen, kyberuhat, ilmastonmuutos ja pandemiat – haastavat yhteiskuntaa, eikä kokonaisturvallisuus ei ole vain viranomaisten vastuulla. Yhteisöllisyys, jaetut arvot, digitaalinen turvallisuus ja arjen käytännöt luovat pohjan kriisinkestävyydelle. Puheenvuorossa käsitellään sitä, miten kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voidaan vahvistaa lasten ja nuorten resilienssiä ja valmistaa heidät kohtaamaan tulevaisuuden rohkeudella ja luottamuksella.

Puhujasta: Everstiluutnantti Christian Perheentupa on Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja ja Kadettikunnan Kylkirauta-lehden päätoimittaja. Christian on strategisen ajattelun ja kokonaisturvallisuuden asiantuntija, jolla on vahva tausta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä turvallisuustehtävissä.

Kuva: Christian Perheentupa, kylkirauta.fi

Kirsti Lonka

Puheenvuoron otsikko: Myyttisten uskomusten tuomat riskit digitalisaation johtamisessa kasvatus- ja opetusalalla

Puheenvuoron kuvaus: Digitalisaation johtaminen edellyttää ajantasaista tutkimustietoa. Julkisuudessa liikkuu runsaasti vääriä uskomuksia digitalisaatiosta, ja klikkiotsikot vääristävät todellisuutta. Tämä kehitys muodostaa uhkaa Suomen tulevaisuudelle ja jopa turvallisuudelle, kun tutkimustieto sivuutetaan ja päätöksentekoa ohjaavat villit mielipiteet. Kun näitä arkiajatteluun perustuvia väitteitä toistetaan riittävästi, nostalgiapopulismi voimistuu, tutkimustieto jää taka-alalle, ja vaarana on, että digitalisaatiossa jäämme leuka- ja liitukaudelle. Monet ongelmat ovat globaaleja, mikä tekee kansainvälisestä tutkimuksesta välttämätöntä.

Puhujasta: Kirsti Longan erityisosaaminen kattaa oppimisen ja motivaation, digitaaliset oppimisympäristöt, episteemisen ajattelun sekä koulutuksen innovaatiot. Kirsti toimii kasvatuspsykologian professorina Helsingin yliopistossa sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisen opetusteknologian startup-hautomon Helsinki Education Hubin akateemisena johtajana. Lisäksi Kirsti Lonka toimi valtakunnallisessa, strategisessa DigiConsumers-hankkeessa Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusryhmän johtajana, ja vastasi erityisesti kasvatustieteellisestä näkökulmasta nuorten talous- ja kulutustaitojen tutkimukseen digitaalisissa ympäristöissä. Kirsti Lonka on kirjoittanut yli 150 tieteellistä artikkelia sekä useita oppikirjoja ja yleistajuisia teoksia.

Kuva: Kirsti Lonka, Speakersforum

Tapio Lahtero

Puheenvuoron otsikko: Pedagoginen johtajuus ja yhdessä oppimisen kulttuuri

Puheenvuoron kuvaus: Miten kouluyhteisöissä rakennetaan toiveikasta tulevaisuutta, jossa arkea ei vain hallita, vaan jossa tilaa tehdään myös yhteisöllisyydelle ja kasvulle? Tässä puheenvuorossa tarkastellaan pedagogisen johtajuuden roolia tulevaisuuden rakentamisessa. Arvopohjainen johtaminen, luottamus, osallisuus ja kokeilukulttuuri voivat muodostaa oppimisympäristön, jossa toivo konkretisoituu arjen teoissa. Kun arki on hyvää ja yhteisöllistä halki koko kasvun ja opin polun, huomiseenkin on helpompi uskoa.

Puhujasta: Tapio on tehnyt uraansa sekä kunnallisten opetuksen järjestäjien että yliopistojen palveluksessa. Hän valmistui luokanopettajaksi Turun yliopistosta vuonna 1993 ja teki väitöskirjansa Jyväskylän yliopistossa vuonna 2011 aiheesta “Yhtenäiskoulun johtamiskulttuuri”. Julkishallinnon johtamisen eMBA-tutkinnon hän suoritti vuonna 2015 Tampereen yliopistossa. Ennen siirtymistään Helsingin yliopiston palvelukseen vuonna 2015 Tapio on työskennellyt Vantaan kaupungin opetustoimessa rehtorina, aluerehtorina ja perusopetuksen opetuspäällikkönä. Tällä hetkellä hän on Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukoulujen osaston johtaja. Lisäksi hän toimii Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimusyhteisön koulutuksesta ja kuntayhteistyöstä vastaavana johtajana.

Kuva: Tapio Lahtero, Helsingin yliopisto

Mirjam Kalland

Puheenvuoron otsikko: Kohti vuotta 2030 – Monialaisuuden johtaminen varhaiskasvatuksessa

Puheenvuoron kuvaus: Vuoden 2030 henkilöstörakenteen muutos haastaa varhaiskasvatuksen johtajuutta rakentamaan yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja yhteistä pedagogista suuntaa yli ammattirajojen. Miten monialaisia tiimejä johdetaan niin, että kaikkien osaaminen nähdään voimavarana? Miten esihenkilö luo rakenteita, joissa kaikki kokevat roolinsa tärkeänä ja varhaiskasvatussuunnitelma pysyy työn keskiössä? Tämä puhe tarjoaa näkökulmia ja keinoja toimintakulttuurin pitkäjänteiseen uudistamiseen ja kestävään osaamisen johtamiseen.

Puhujasta: Mirjam Kalland on kasvatustieteen tohtori, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori, lastenpsykoterapeutti ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja. Mirjam Kalland nimitettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professoriksi vuonna 2018. Kalland on perehtynyt erityisesti vanhempien ja lasten välisiin kiintymyssuhteisiin. Hän on tutkinut mm. äidin ja vammaisen lapsen varhaista vuorovaikutusta sekä erilaisia riskitekijöitä liittyen lasten kehitykseen ja vanhemmuuteen. Tutkijan työnsä ohella hän on toiminut lasten psykoterapeuttina sekä kouluttajana ja työnohjaajana. Kalland on myös ollut arvostetun yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston vieraileva luennoitsija kasvatustieteiden saralta.

Antti Lönnqvist

Puheenvuoron otsikko: Tietoon perustuva johtaminen rakentaa toivoa huomiseen

Puheenvuoron kuvaus: Tiedolla johtaminen ei ole vain tehokkuuden väline – se on strateginen voimavara, joka voi vahvistaa tulevaisuususkoa ja antaa suuntaa sumuisessa toimintaympäristössä. Kun päätöksiä tehdään läpinäkyvästi ja perustuen luotettavaan tietoon, epävarmuus vähenee ja yhteinen ymmärrys vahvistuu. Antti Lönnqvist tarkastelee puheenvuorossaan sitä, miten data, analytiikka ja yhteinen tiedon tulkinta voivat auttaa organisaatioita navigoimaan epäselvyyksien keskellä ja rakentamaan rohkeasti parempaa huomista.

Puhujasta: Tekniikan tohtori Antti Lönnqvist on Tampereen yliopiston vararehtori (vastuualueena strateginen kehittäminen) ja tietojohtamisen professori. Työuransa alkuvuosina hän toimi asiantuntijaorganisaatioiden tuloksellisuuden johtamisen ja tietojohtamisen aihealueiden tutkijana ja opettajana. Viimeiset kaksitoista vuotta hän on toiminut päätoimisissa johtajan tehtävissä soveltaen tutkimusteemojensa oppeja käytännön johtamistyössä. Yliopistotyön ohella Lönnqvistillä on yritysten hallitusvastuita ja lisäksi hän toimii päätoimittajana Knowledge Management Research & Practice -lehdessä, joka on keskeinen tietojohtamisen alan kansainvälinen tutkimusjulkaisusarja.

Lilli Poussa

Puheenvuoron otsikko: Mitä jos lapset ja nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen?

Puheenvuoron kuvaus: Jos perinteisesti olemme tottuneet ajattelemaan, että tulevaisuususko ja nuoruus kuuluvat erottamattomasti yhteen, niin jokin on nyt muutoksessa. Horjuvassa tulevaisuususkossa ei ole kyse ainoastaan nykyisten lasten ja nuorten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, vaan koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. Puheenvuorossaan Lilli Poussa tarkastelee lasten ja nuorten tulevaisuususkoa yhteiskunnallisena tulevaisuuskysymyksenä ja pureutuu nuorten tulevaisuususkoon vaikuttaviin kehityskulkuihin ja niiden mahdollisiin seurauksiin – sekä ehdotuksiin, joilla uskoa tulevaan voisi vahvistaa.

Puhujasta: Lilli Poussa työskentelee Sitran ennakointitiimissä, jossa tuotetaan tulevaisuuteen luotaavaa ennakointitietoa ja kehitetään työkaluja tulevaisuusajattelun tueksi. Hän on yksi syksyllä 2025 julkaistun, nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä käsittelevän ennakointikatsauksen kirjoittajista. Koulutukseltaan Lilli on valtiotieteiden maisteri ja palvelumuotoilija.

Kuva: Miikka Pirinen, Sitra

Lauri Järvilehto

Puheenvuoron otsikko: Oodi ajattelulle – Miksi ajattelukyky on johtajan tärkein voimavara?

Puheenvuoron kuvaus: Johtaminen on kykyä pysähtyä, nähdä uudella tavalla ja harkita toisin. Kiire, tietotulva ja teknologian vaikutus kaventavat näkökulmia, mutta ajattelu on teko, joka kantaa tulevaisuuteen. Ajattelukykyä voi ja tulee vaalia: luomalla tilaa, suojelemalla keskittymistä ja käyttämällä teknologiaa viisaasti – ajattelun tukena, ei korvikkeena. Mitä ajatuksia sinä otat mukaasi näistä päivistä?

Puhujasta: Lauri Järvilehto on Filosofian Akatemian perustaja ja tietokirjailija. Laurista mielekäs elämä on fundamentaalinen ihmisoikeus. Siihen kuuluu mielekäs työ, oppiminen ja innostus. Lauri valmentaa Filosofian Akatemiassa mm. luovuudesta, ajattelun taidoista ja erilaisista ajattelutyyleistä. Lauri on sarjayrittäjä, jonka intohimona on oppimisen uudistaminen ja uusien oppimisratkaisujen kehittäminen. Hän on ollut perustajana neljässä yrityksessä, joista viimeisin on pelioppimisstartup Lightneer. Lauri Järvilehto on Filosofian Akatemian perustaja ja tietokirjailija. Laurista mielekäs elämä on fundamentaalinen ihmisoikeus. Siihen kuuluu mielekäs työ, oppiminen ja innostus. Lauri valmentaa Filosofian Akatemiassa mm. luovuudesta, ajattelun taidoista ja erilaisista ajattelutyyleistä. Lauri on sarjayrittäjä, jonka intohimona on oppimisen uudistaminen ja uusien oppimisratkaisujen kehittäminen. Hän on ollut perustajana neljässä yrityksessä, joista viimeisin on pelioppimisstartup Lightneer. Laurin yhdeksäs suomenkielinen teos on Myrskyhevonen - Kuinka lakkaat huolehtimasta ja opit syleilemään muutosta. Tällä hetkellä Lauri Järvilehto työskentelee Aalto-yliopiston työelämäprofessorina.

Kuva: Heidi Strengell

Matti Hursti

Puheenvuoron otsikko: Kokoava puheenvuoro - Millaisen johtajuuden varaan rakennamme huomisen?

Puheenvuoron kuvaus: Matti kokoaa yhteen omat tärkeimmät oivalluksensa seminaarin puheenvuoroista ja keskusteluista ja pohtii, miten niitä voisi konkretisoida arjessa. Millaisen johtajuuden varaan rakennamme huomisen, ja miten teemme sen yhdessä?

Puhujasta: Matti Hursti on toiminut kasvatus- ja opetusalan eri tehtävissä yli 40 vuotta, ja tästä ajasta 33 vuotta esihenkilö- ja johtotehtävissä, tällä hetkellä Ylöjärven kaupungin sivistysjohtajana.